maanantai 28. huhtikuuta 2014

Kaksoset

Lailaalalaa, kevät jotenkin sykkii sydämessäni ja olen nuorentunut ainakin kolmekymmentä vuotta! Tai kolmetoista....vai oliko se kolme...no kuitenkin.
 Kaivelin yhtenä päivänä bioroskista  ja ah niin ihanaa kahvin suodatinpussia, mutta samperin Saimi paljasti minut ja vei avokadon kuoret kylppäriin. Mamma arvasi heti että olen hommissa...jouduin tukkapesulle kun olin ihan kahvissa.


Jatkoin sitä hulluttelua vielä mökilläkin ja menin sohvan selkänojalle nukkumaan vaikka yleensä pelkään korkeita paikkoja. Mutta nythän on kevät, elän vaarallisesti!



Olen kuullut myöskin että joku UV-säteily on vaarallista ja että sitä saa auringosta. Onkohan se UV UuniVasikkaa, slurrpps, olen koittanut oleilla paljon auringossa koska vasikka ei minusta kuulosta vaaralliselta. Eipä sitä ole kyllä näkynytkään, hmph....

Elän vaarallisesti!






Suikero ei tapansa mukaan jaksa olla paikallaan vaan nuuskii pitkin tonttia. Ei paljon kannattaisi. Pääsiäisenä meissä oli paljon punkkeja mutta minuun ei takertunut yksikään. Suikeroon takertui ja Mamma löysi sen vasta viikon päästä kun se oli jo iso. Minä katsoin kun mamma kiskoi ja repi pihdeillä ja Saimi vikisi ja sen turkkia lähti tukkoina. Mutta sitten se punkki lähti irti ja Suikero sai kamalasti haleja ja rapsutuksia ja sitä tutkittiin monena päivänä. Olen vähän miettinyt että hommaan ehkä semmoisen punkin ensi kerralla mökiltä.
Saako täältä niitä punkkeja?!
 
Se pääsiäinen olikin raskasta aikaa. Kun me oli etsitty makkaran jämiä ja punkkeja heinikosta minä sammuin pelikorttipöytään.
 
Seuraavana päivänä grillattiin onneksi jauhelihapihvejä, minä pidän pienestä grillistä, se on juuri minun nenän korkeudella ja voin vahtia pihvejä, läähläähläähslurrrrps...
Piffin paistaja=maistaja
 
 
 Mutta ei me aina olla maalla, lauantaina me pakattiin meidän city-laukut ja lähdettiin Joensuuhun hotellilomalle. Menomatkalla pysähdyimme Karvion kanavalla, mamma on kuulemma lapsuudessaan käynyt siellä. Minua vähän hirvitti, vettä ja kaikkea...
 
Mutta pian me oltiin jo perillä ja päästiin haistelemaan nähtävyyksiä. Hmmm, patsas, joku suuri on mennyt tästä, ehkä dalmatialainen.


 
 Mutta hei mikä katsomo tämä on, mikä matsi täällä menee!!? Aika vähän katsojia, haluaisin äksöniä ja siskolle nakkisämpylän!!! T:Saimi
 
 


Me oltiin pukeuduttu mamman kanssa sävy sävyyn ja yksi mies luuli minua ja Kepaa kaksosiksi. Minä haukuin sille että eihän me voida olla kun minä olen Redenstam ja Kepa on Spunky`s mutta ei se tajunnut!
Kaksoset
 
 Meidän hotellihuoneessa oli tosi kuumaa kun ilmastointi ei kai toiminut, mutta minä päätin olla urhoollinen ja otin lisää sitä UV.ta. Zuikero Zippasi, hah.

  

Aamulla me saatiin lihapullaa ja mentiin taas ulkoilemaan ja sen pituinen se.
 
 

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Pyhä jysäys

Muahhhahhahhaa, mamma kävi ostamassa meille murkinaa Mustista ja Mirristä ja kysyi kauanko minulle saa syöttää kevytnappulaa, kun olen laihtunut niin kivasti. Myyjätäti oli sanonut, ettei kovin kauaa, koska minun turkki alkaa lähteä ja menen ihan rasvattomaksi. Mitäs minä sanoin, nälkä kurnii suolissani, pihviä ja pitsaa tänne heti!! Mutta plääh, ihmiset on alkaneet sekoittaa vaan puolet normaalia ja puolet kevytruokaa minulle.
 
Sitten ihmiset pakkasi taas kassit ja auton ja Suikeron ja minut ja me lähdettiin. Ensimmäiset pissat oli Oulussa.
Saimi kävi täällä!
 
Seuraavat pissat oli Pyhätunturilla. Tunnistin paikan heti, koska olen ollut siellä jo ihan vauvana ja senkin jälkeen kahdesti.
 
Hei, taas ne kuvaa kun minä pissin! T:S
 
 
Sitä me vaan mietittiin, että mitä järkeä on lähteä kotoa, kun siellä oli jo ihan kesäistä ja paljon nuuskittavaa! Nyt meidän tassut taas jäätyi ja viikset värisi.
 
 
Meidän mökki oli kahdessa kerroksessa. Itseäni portaat hieman jännittivät, ylöspäin pääsin niitä helposti, mutta alas meno hirvitti ja ihmiset kantoivat minua.
HUI!
 
Suikero taas tietenkin sähläsi edestakaisin. Kun se oli pari tuntia tuumaillut ja katsellut, se meni rappuja jo ylös ja alas ja ylös.

Oli siinä kahdessa kerroksessa se hyvä puoli, että sieltä pystyi kätevästi kyyläämään kadulle. Minä näin, että mammakin vähän kurkki vastapäisiä ihmisiä....

 
 
 
Tosi epäreilua, ettei siellä mökissä ollut yhtään mattoa lattialla. Mamma keräsi ne heti pois Suikeron takia.....no okei, ehkä ihan vähän minunkin. Vuokramökeissä matoissa on yleensä muhkeat haisut, kun muut koirat on kierineet niissä ja joskus pissineetkin niihin.. Jokatapauksessa aika ankeaa, koitin istuskella lehden kulmalla ettei pylly palele.

 
 
 
 
 
Se mattojen kerääminen ei kylläkään auttanut Suikeron suihautteluihin. Alkuviikko meni siltä hyvin, mutta sitten yhtenä aamuna se teki pissat alakertaan missä me nukuttiin. Toisen kerran se pissi sänkyyn peitolle. Sitä me ei keksitty missä välissä se sen teki. Ihmiset joutui pesemään lattian, peiton ja petivaatteet, eikä ne olleet kovin iloisia..
OHO!
 
 Muutenkin loppuviikosta tuli käänne meidän leppoisaan loman viettoon kun naapuriasuntoon tuli Aukku ihmisineen. Se oli valkoinen paimenkoira ja siis tooosi iso. Me oltiin saatu käydä sitä ennen iltapissillä namin kanssa vapaasti, mutta sen jälkeen ihmiset vei meitä hihnassa joka paikkaan. Se Aukku haukkui ja vikisi seinän takana ja yhtenä aamuna kun ihmiset lähti rinteeseen se oli juossut tiellä vapaana. Mamma oli houkutellut sitä ja antanut sen haistaa kättä niin se oli purrut mammaa käteen ja näytellyt hampaita! Onneksi mammalla oli laskettelurukkanen kädessä niin siihen ei sattunut ja se tiesi, että me tullaan apuun jos tarvitsee. Minä olisin sähissyt sille ja roikkunut karvoissa, murrmurr! Sitten se Aukun mamma oli tullut, eikä sekään ollut saanut sitä kiinni. Se oli avannut auton oven ja käynnistänyt sen ja kun Aukku oli äkkiä mennyt kyytiin, niin sitten sen mamma laittoi ovet lukkoon ja jätti sen sinne. Aukku ei takuulla ollut läpäissyt kotikoiran tottelevaisuusalkeita; tule aina oman ihmisen luo koska silloin saat namin! Tai huonommassa tapauksessa rapsutusta.
 
Me kaikki oltiin niin järkyttyneitä, että me saunottiin illalla tosi kovasti ja sitten minä olin ihan puhki.
 
 


Minun loma oli ihan ookoo! En vieläkään saanut neljän tuulen hattua. Mamma oli kyllä katsellut niitä kaupassa, mutta ne oli kuulemma niin isoja, että tupsut olisi vaan vilkkuneet kun olisin juossut sen alla. Parina päivänä minä livahdin päikkäreille ihmisten viereen sänkyyn kun ne jo nukkui... Ja ne portaat oli kivat, meinasin vaan kerran pudota niistä! T:Saimi
Hikisiä hiihtovaatteita, ihanaa haisua!

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Draamaa

Voi ei, me oltiin viikonloppuna ihmisten kanssa lenkillä ja nähtiin pitkästä aikaa Viivi ja Sputnik. Tai Sputnikkia ei ollut ja mamma kysyi sen emännältä missä se on. Me saatiin kuulla kauhuksemme, että Sputnik oli syönyt viime kesänä sen älyttömän myrkyttäjän rotan myrkkyä täällä Parolassa ja kuollut siihen. Viivillä oli uusi chihu kaverina, Saimi haukkui sen pystyyn ja me jatkettiin matkaa.

Lämmin ajatus pullealle Sputnikille. Siinä vasta oli uros, minäkin haluaisin olla yhtä kookas, mutta ihmiset ei anna minulle tarpeeksi ruokaa. Hmph. Kun mamma oli tänä aamuna suihkussa, minä kaivoin salaa roskiksesta muffinssin paperin ja koitin lihoa. Mutta sitten se tuli ja karjui minulle ettei sitä saa syödä, nyyh. Saimi nynny löysi sieltä roskapussista semmoisen mamman paidasta leikatun pikkulapun ja söi sitä. Älytön koira. Se vaan haistelee kukkasia....

 

ja kuorsaa auringossa.
Ihanaa!
 
Tässä on ollut muutakin draamaa, kun me oltiin eilen lenkillä mamman kanssa niin meidän kimppuun hyökkäsi suuri ja kamalan vihainen koira. Se oli ehkä dobermanni tai sakemanni. Tai ainakin suursnautseri....tai maltan koira tai bichon frise. Saimi kimitti kamalasti ja mamma katsoi vieressä kun minä näykin sitä koiraa ja räyhäsin. Sitten se koira lähti pois kun se säikähti minua, olin tosi uhkaava....tai kai sitä huudettiin.
 
Viime viikolla kävi yksi nolompi homma, mutta se oli Saimin vikaa. Kun se oli käynyt pötköllä-tällä kerralla takapihalla-eikä se malttanut tehdä loppuun siellä, niin siltä tuli yksi nokare sisälle ovimatolle. Minua alkoi vähän jurppia se homma ja ajattelin että tätä sisälle kakkimista olen jo kolme vuotta katsellut. Päätin siinä tuohtuneena merkata sen pökäleen päälle mutta ihmiset näki sen ja alkoivat huutaa että KERTTU EI SAA!!! Ja niin minä laitoin hanat kiinni ja siihen tuli vaan pari tippaa. Olihan se vähän noloa, en minä enää.
 
Vaihtopää?
 
Viikonloppuna me käytiin mamman äidillä. Suikero löysi uuden kaverin ja leikki ihan villinä. Minä tutkin sillä aikaa paikkoja herkkujen varalta. Hitsi vieköön löysinkin sopivan nappulan suuhun, mutta käääk se alkoi polttaa kitusiani ja suupielistäni valui valkoista vaahtoa, huaah! Mamma tuli katsomaan että KERTTU; mitä sinä olet TAAS syönyt! Se oli kuulemma Mynthon-pastilli. Hyi, väkevää. Aika outoa etten minä pystynyt syömään jotakin...mutta sitten me saatiin taas koirien herkkuja, slurps ja kaikki oli hyvin!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

"Kevät"siivousta


En voinut sille mitään, minua pissitti!
Saimi on ollut supertuhmana viime viikot. Se aloitti mökillä karkaamalla aitauksesta yhtenä yönä taannoin. Sitten se jatkoi sitä samaa kotosalla ja lähti yöllä lipettiin aitauksestaan....ja pissasi sohvalle. Hyi olkoon, ihmiset oli tosi pahalla päällä. Meillä on juuri sohva vaihdettu ja tämä on jo kolmas sohva mihin se pissi. Sitä oli mennyt rahiin ja yhteen patjaan ja mamma pesi niitä suihkussa ja tuuletti ulkona. Sitten se homma jatkui vielä tällä viikolla kun Suikero suihautti kylpyhuoneen matollekin päivällä vaikka viimeksi se leuhki ettei tee siihen mitään. Ja pökäleitä se on tehnyt kylppäriin myös. Oikea haisunäätä, ush!

 Onneksi meillä on ollut muutakin ohjelmaa kun Saimin jälkien siivoaminen. Meille tuli pientä väkeä yökylään pitkästä aikaa. Yleensä me ei niin välitetä lapsista kun ne on aika äänekkäitä. Mutta mamman kummipoika on mukava ja jaksaa silittää minua.




 Sitten me katsottiin Beverly Hillsin hienostochihuahua leffaa, se oli aika hyvä. Me kuunneltiin vähän kun koirat haukkui ja siinä oli onnellinen loppu. Yksi tyttöchihu pääsi töihin semmoisen hotellin maskotiksi. Minäkin pääsen varmasti isona, ehkä Cumuluksen. Tai Scandicin, siellähän me aina yövytään. Niillä on hyvät aamiasnakit!

Meidän vieras sai nukkua sohvalla ja ihmiset kielsi ettei me saada mennä sinne petivaatteisiin. Minä en mennyt, Suikero ei tietenkään taaskaan totellut.


Seuraavana päivänä me oltiin ihan puhki kun oli leikitty ja oltu paijattavina niin paljon. Me ei jaksettu tapella edes ketusta vaan nukuttiin kolmestaan päikkärit.


 
Mjuuh, eipä tässä kummempaa. Vähän on näädättänyt rapaiset lenkkikelit täällä Parolan poluilla. Mutta nenään tulee jo keväistä haisua, appelsiinimuffinssikos se siellä tuoksahtaa?!

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Näätäilyä

Mitä himputtia, taas tämä näätä jäi minulle ja Suikero leikkii ketulla!!!??? Törkeää, todella näätää, vastustan!
 





 
Täytyy keksiä jotain ja harhauttaa Saimi nakkipää. Käyn taistoon ketun puolesta! Asemiin, taistelua, mäiskis mäiskis, pumpum! Vastustaja on karmea, mutta teen kaikkeni ketun tähden!


Saimi taistelu- asemissa
Täydellistä, taistelu oli kova eikä haavoittumisiltakaan vältytty, mutta se kannatti ja nyt kettu on minun! Minä tein sen!!!!
 
Saalis
 


Mjaa...en minä taidakaan jaksaa leikkiä. Alkaa tuo Suikeron katselu unettaa. Nälättääkin, mutta koska iltaruokaan on vielä aikaa otanpa torkut.

Kettu, näätä, Saimi ja Kerttu



 
Täällä Saimi! Annoin ketun hetkeksi Kertulle lainaksi kun se on sille niin tärkeää. Hyvien unien jälkeen jaksan taas vaania, omat nappulat on jo lopussa mutta Kertulla on vielä kupissa jäljellä. Odotan tässä ihan hiljaa ja isken heti kun tulee mahdollisuus!
 
 
Nyt me ei jakseta enää touhuta. Annan Kertun välillä nukkua minun paikalla sohvan päällä, koska olen lempeällä tuulella. Tällä viikolla mamma on jättänyt päivisin maton kylppärin lattialle. Kyllä minä tiedän että se kokeilee pissinkö minä siihen, mutta en minä pissi. Minä vaan kuovin sitä mattoa ja olen joka päivä siirtänyt sen uuteen paikkaan T: Saimi

maanantai 10. helmikuuta 2014

Eteviä tyttöjä



Pssst, olen unohtanut kertoa, että olen aika haka kinesioteippaamisessa. Mamma on opettanut minua. Varsinkin nilkan osaan teipata tosi hyvin. Minun tehtävä on syödä ylimääräiset teipin palat. Huolehdin aina ettei palasia jää, syön ne tosi nopeasti. Onneksi meillä teipataan usein. Kun mamma ottaa rullan esiin minä tiedän heti asettua asemiin.

Lisäksi haluan tuoda esille sen, että olemme melko eteviä keittiöhommissa. Kun ihmiset ottaa vatkuttimen esiin, me mennään heti keittiöön. Minä olen opettanut Saimia. Meidän homma on puhdistaa vatkutin. Jos se on kermavaahdossa, se käy tosi hyvin. Nam. Joskus kun vatkuttimessa on muussia, me ei saada ihan joka väliä puhdistettua.




Vahtivuoro
 Sitten me ollaan ihan superhyviä vahtimisessa. Täytyy myöntää, että Suikero on siinä vielä minuakin pätevämpi. Kun se menee takapihalle, se ilmoittaa kovaan ääneen koko Parolalle ettei sinne ole asiaa, vaikkei ketään näkyisikään.

Joskus Saimi alkaa haukkua omia ihmisiäkin kotona, jos ne tulee yllättäen vaikka käytävässä vastaan. Kun me muutettiin se unohti aina että meillä on kaksi makuuhuonetta ja haukkui silloinkin jos joku tuli sieltä. Minä oikeastaan olen voinut jättää vahtihommat vähän vähemmälle, kyllä Suikero sitten ilmoittelee jos on jotain tiedettävää. Ja ilmoittelee se vaikkei mitään tarviisi tietääkään. Semmoista. Jää enemmän aikaa lepäillä ja unelmoida kanankoivista, silakkapihveistä ja pannukakuista, slurrrps. 

maanantai 3. helmikuuta 2014

Pökäleitä

Mjaaha, nyt on ollut vähän liian kylmät kelit meikäläisille. Minä osaan käydä äkkiä vaan pissillä ja juosta sisälle, mutta Suikero unohtaa välillä että se jäätyy nopeasti. Mökillä se jäi kerran kaivolle itkemään ja istumaan ja mamma joutui hakemaan sen sisälle kun sen tassut jäätyi. Amatööri, hmph. Sitten meille tuli Enni kylään ja Suikero valloitti sen sylin ja söpösteli. Hyi. 
 
Muutenkin Suikero on ollut taas aika ällö. Se vaan torkkuu ketun kanssa joka oikeasti on MINUN lelu.
 
 
Sekös minua jurppii. Mutta minultapa on lähtenyt ainakin 100grammaa kun olen laihduttanut ja syönyt dieettinappuloita! Oloni on tuntunut uskomattoman keveälle ja leikkisälle ja olenkin vähän hullutellut viime aikoina. Mökillä olen alkanut nukkua ja istua sohvan päällä, siitä on hyvä kyylätä uloskin! Ja sitten olen leikkinyt kaikilla leluillani kun minua ei enää hengästytä jos vähän juoksentelen.
 
 
Osaan minäkin hullutella!

Apua, minä vaan vähän täällä nuuskin...
 Saimikin on hieman hullutellut, mutta tapansa mukaan se menee aina yli rajojen. Mökillä yhtenä viikonloppuna se meni koko ajan sängylle vaikka sille on sanottu ettei meillä ole mitään asiaa ihmisten petiin. Se oli levittänyt kaikki mamman pehmolelutkin, argh miten noloa!
 Teki se taas tässä yksi päivä kotonakin yhden nolon jutun. Mamma päätti että Saimikin joutuu laihikselle ja antoi sille minun ruokaa. No Suikulla meni maha sekaisin ja päivällä kun me odoteltiin kylpyhuoneessa ihmisiä se teki läjiä joka paikkaan. Hyi! Siellä haisi ihan kamalasti ja minua oksetti. Mutta mitä se luikero teki!!! Hyppäsi ylälauteille saunaan mamman hiihtovaateiden päälle, ettei sen tarviisi haistella niitä pökäleitä.
 Minä olen kokenut saunoja, mutta Saimille tulee aina kuuma tosi pian. Mökillä minullekin tulee joskus kuuma, kun siellä on puusauna. Sillon me päästään pukuhuoneeseen vilvoittelemaan ja se on mukavaa. Viime aikoina Saimi on halunnut enemmänkin jäähdyttelemään kun kävi semmoinen vahinko että mamma pudotti löylykauhan sen päähän ja se pelästyi. Minulle sopii kyllä että saan olla rauhassa löylyissä!
 
 
Mjaa, mistähän tämä kuva nyt tähän tupsahti....vaikka minä olen ollut tiukalla laihiksella ei minunkaan suu tuohesta ole! Mamma teki taas sitä pannukakkua ja minä tunnistin jo kulhon kun viimeksi pääsin lipsimään siitä taikinaa. Pahus vaan että nyt se oli noin korkealla pöydällä....


Kettu ja Näätä
Hei hei, me olemme Kettu ja Näätä! Mökin vakioasukkaita. Se Saimi on ihan mukava tyttö, tykkää nukkua Ketun kanssa ja viimeksi ilahtui kovasti kun näki meidät mökille tullessaan tässä sohvalla. Tässä me torkutaan ja odotellaan.