Talvi taittuu

Tänä keväänä on oltu ja ihmetelty. Takapihan lumivalliaitaus oli ensin sopivan korkuinen, näki haukkua pellolla kulkijat. Nyt siitä oon tullut vankilan muuri, mitään ei näy, äänet vaan kuuluu. Ja Suikero haukkuu pelkästä ärsytyksestä. Se kävelee myös etutassujen varassa pitkät pätkät, ihme tyyppi, joutaisi sirkukseen koko koira, kuka haluaa?!!!!



Circus Hattula a´la Saimi

 

 

  

 

 
 Pääasiassa me ollaan kuitenkin sisällä ja odotellaan kesän tuloa. Saimi osallistuu tapansa mukaan kodin töihin, välillä on pää kakkutaikinassa ja sohvakalusteet agilityratana.













Minä taas arvoni mukaan lepäilen sohvalla.......mjaah, välillä saatan maistaa biojäteastian antia, slurps, lohipastaa ja multaa...

Kiinni jäin, pastat kuonossa, pläääh

 

Jaa yritti ne joskus kovemmilla pakkasilla saada meitä lenkille, siinä kohdassa Suikku oli kyllä neuvokas ja suikkasi suoraan boksiin hihna kaulassa, ulkoiluttakaa siinä jos haluatte senkin untuvatakki-ihmiset!

 

 

Päiväuniaika, kun me herätään on ehkä sauna päällä..tai syödään....tai syödään saunassa!!!!!!!

Saimin suusta pääsi haukku kun ulkoa kuului uudenvuoden paukku

Huhhuijaa, nyt meitä kyllä väsyttää...ja nälättäää mutta pääasiassa väsyttää, Suikerokin on nukkunut päiväkaupalla.

Ensin tuli joulu, vuoden paras aika chihuahualle (paitsi jos on pakkasta). Me saatiin paketteja ja minä avasin mammankin paketit ja meinasin syödä marmeladit paketin mukana...nammmnam!

Sitten meille tuli se muute! Yhden päivän ajan me oltiin ensin saunassa ja sitten omassa reissulaatikossa ja me kyllä haukuttiin aika paljon kaikille ees taas juokseville ihmisille.

Vanha koti, ollaan täällä laatikoiden keskellä niin meitä ei unohdeta.

 Aika ihmeellistä, päivän päätteeksi sitä takkaa ei vieläkään näkynyt mutta lenkkipolut oli pysyneet samana ja meillä oli ihan hirveästi tilaa juosta uudessa kodissa. Mutta kamalaa, takapihan naapurissa oli koira, murrrrrrrrrr me muristiin sille! Ja sitten me oltiin ihan puhki.



Uusi koti, parasta nukkua mamman takissa jos me vielä muutetaan lisää..

Hyvin pian sen muutteen jälkeen tuli chihuahuan pahin päivä ikinä-paukkupäivä. Minä hytisin ja pelkäsin ja Suikku haukkui aina kun pamahteli. Mutta me selvittiin siitä ja minä sain valkosipulidippiä isosta kulhosta, slurpsslurpss....hmm, tai ei se kai oikeastaan ollut minulle..

Mamman pommit oli parhaita, ne ei paukkuneet!

Jouluna saattaa koirakin paisua, nenään tulee niin monta hyvää haisua!

Joulun kunniaksi saatan laittaa savuluusikarin palamaan, hmph, otan nykyään puruluuni mukaan pissareissullekin takapihalle koska Suikero on salaman nopea ja vie ne jos jätän sohvalle odottamaan.

Osataan me olla kavereitakin, joulun kunniaksi menköön.....kai se on chihuahuan joulurauhakin olemassa.

Chihujen joulu"rauha"

Paketointiin olemme osallistuneet ja varsinkin se pakettien avaaminen on erikoisalaamme, olemme avittaneet jo aika montaa paketin saajaa jyrsimällä kulmaan pientä reikää niin on aattona sitten nopeampaa se avaaminen. Mutta missä on meidän lahjat?

Onko nämä kaikki minulle!?

Saimikin tapasi sitten Alvininsa. Suikku olisi halunnut leikkiä, mutta Allu oli tullut juuri Ruotsin matkalta jossa se oli oppinut isojen poikien tapoja ja sillä oli enemmänkin kotileikit mielessä. 

Parhainta kaikesta oli kun minun kasvattajamamma sanoi että me saadaan lihoa muutama kilo....vai oliko se gramma....ja minä luulen että me saadaan kaikkia niitä jouluruokia, nams!

Alvin ja Saimi

Me käytiin jouluvierailulla mamman omalla mammalla, siellä on kivaa koska me saadaan aina kaikkia herkkuja! Ja vähän pumpulipuikkojakin joita me haetaan vessasta.

Oikein herkullista ja leppoisaa joulua toivoo Kerttu Pennanen ja Saimi Suikero ihmisineen!

Muute

Täällä on Saimi, ihmiset sanoo että me muutetaan!!! Minä en tiedä mitä se muute on, mutta Kertulle sellainen tuli kerran ja silloin siltä lähti takka ja nuuskuttelupolut vaihtui. Nyt se arvelee että se takka tulee takaisin mutta poluista se ei ollut varma.



Onkohan se takka täällä laatikossa?

 

 

Minusta näyttää siltä että me lähdetään matkoille. Tällä kerralla otetaan aika paljonkin tavaroita

mukaan, saankohan minä ottaa enemmän kun yhden luun ja lelun niinkun yleensä on tapana ollut...

 

Mjaahah, mikäs olikaan Inka-mummun ja
Hilla-siskon osoite....

Tämä muute on ihan jees, nyt lähetetään paljon kortteja ja varmaankin seuraavaksi syödään, tai nukutaan, tai syödään ja nukutaan! Viime kerralla kun se takka lähti jouduin tosin nukkumaan uudessa kodissa monta viikkoa joka yö eri paikassa, mutta sitten minulle löytyi lopulta oma kolo keittiön nurkasta.T:Kepa...

 

Kenelle minä lähettäisin kortin? Minulla on vaan yksi ystävä, Alvin!
Enkä tiedä osaako se lukea...

 

Talvi tulla tupruttaa, Saimi ja Kerttu sohvalla kupsuttaa.

 

 

 

Villapaidat kaivettiin kaapista koska nyt sitä lunta tulee! Tuolta noin ja tuohon se putoaa.

 

Itse pidän pinkistä, annoin Suikulle uudemman paitani koska väri
ei sovi minulle. Ja ottihan se vähän mahasta kiinni...

Koitettiin käydä vähän kävelyllä mutta oli kyllä liian kylmää, hui! Ei tartte silti päälle istua, Saimiiii!!

No joojoo, parempi vetäytyä kanan kanssa lämmittelemään filtin alle T:Saimi.

Tai mitä jos revitäänkin Aku kappaleiksi? Ota sää pääpuolesta niin mää vedän jalasta!

Itse huolehdin hammashygieniastani säännöllisesti, Suikerosta en niin tiedä...

Ja pullon korkit, ne ovat intohimoni. Olen toivonut korkkeja joulupukilta koko säkillisen koska ihmiset vievät ne minulta jatkuvasti, enkä itse pidä niin paljon vissystä että niitä kertyisi pureskeltavaksi riittävästi.

Rouskisrouskis koska on joulu?

Vatsapöpö ja uutta lunta

Hmphh, Saimi sai jonkun mahataudin viime viikolla. Ensin se oksensi meidän kuljetuslaatikkoon ja sitten yöllä meidän petiin. Yökkkk, seuraavana päivänäkin se vaan oksensi ja hytisi ja makasi aloillaan. Sinänsä se oli mahtavaa, minä sain olla rauhassa. Mutta sitten se oksensi vielä seuraavanakin päivänä ja kuulin sivukorvalla että me olisi päästy hotelliin yöksi ihmisten kanssa mutta kun Suikku oli niin kipeänä peruivat sen. 

Sitten mamma alkoi syöttää sille riisiä ja raejuustoa ja juottaa lusikalla lihalientä ja paijata päätä, pusipusi. Seuraavana aamuna Suikero oli jo ihan kunnossa ja hyppi taas minun päällejasohvallejamatollejasohvallejaihmistenpäälle ja haukkui.Voi vessan oven kahva sitä nulikkaa, ne hotellin aamiaisnakit ja sängyssä loikoilu olisi tehneet minun sohvalla makaamisesta kangistuneille jäsenille eetvarttia, syvä huokausssss.



Saimi-koira sairastaa, häntä lellikäämme....

lihalientä

Noo, elämä kulkee taas normaalia latuaan. Tänä aamuna kun mamma heräsi se juoksi meidän nukkumamökille ja huusi "Saimi Saimi, on satanut lunta!!!" ( Kukaan ei sanonut "Kerttu Kerttu, missä villapaitasi on, voi sinua poloista") No sittenhän sitä oli satanut ja Suikero veti ympyrää takapihalla ja moneen kertaan. Huaaah, minua paleltaaa.

Mutta minua kylmää kyllä yksi toinenkin asia, kun saimme tällä viikolla kuulla tamperelaisesta Mira-chihuahuasta joka oli joutunut omalla takapihallaan petolinnun hyökkäyksen kohteeksi ja lähtenyt taivaan tuuliin linnun matkassa. Parasta lihottaa itseään ettei kaiken maailman kalkkunat jaksa viedä ja syödä suihinsa, lisää nappulaa kuppiin mamma!

Syksyn tuulet puhaltaa, Saimi ohi suhahtaa

 

 

 

 

Yhtenä päivänä tässä taannoin meidän piti hoitaa mammaa kotona kun siltä otettiin hampaita pois. Me tiedetään miltä se tuntuu koska meillä molemmilla jäi kulmamaitohampaat jumiin ja me haistiin ihan silakoille ja sitten me käytiin Vethausissa ja saatiin samanlainen tuppo tassuun kun mamma sai käteen. Sitten me oltiin loppupäivä ihan nukuksissa, paitsi Saimi haukkui herättyään vastaanotolla niin paljon että eläinlääkäri soitti mammalle, että sen voi hakea kyllä jo kotiin. Eikä me suostuttu syömään moneen päivään koska ikenet oli kipeät, mutta mamma söi kyllä koko ajan jäätelöä...sitä ei minulle tarjottukaan, hmphh...(toim.huom. mamma ei haissut ja maitohampaiden sijaan poistettiin 4kpl viisureita)

 

 

Suikeron piti hoitaa mammaa mutta se olikin itse ihan kanttuvei..

 Kun kaikki olivat taas toenneet me lähdettiin syysretkelle maalle! Myös kissaserkut olivat lähteneet matkaan, yhteiskuva jäi ottamatta, mutta tapasimme kyllä portailla. Siitä tuli ihmisten taholta vähän huutoa ja mekastusta vaikka me olisimme vaan tahtoneet tervehtiä.... sitten Suikero suihautti matolle koska se haisi sen mielestä ihan kissalle, mutta ihmiset siivosivat tottunein elkein ripeästi lätäkön eikä sen merkkaus jäänyt historiaan. Noloa silti, pissan hajuinen pikkusisko, hmph.

Jaaha, missä me ollaan ja onko kissatkin täällä!!?

Syksyn lehdet putoaa, raviaaaaaaaaaaaa!!!!

Opettaisitko Saimille kuinka myrskylyhty sytytetään?

                                                                                 Hyvää kanavartaan haisua, joko kohta syödään!!??

 

 

Lämmin grillikota ja kauniit, pehmeät tyynyt, ulkoilua minun makuuni!!