Suikero ja Pennanen karkuteillä

Mjuuuh, me ollaan eletty alkukesän huumaa Suikeron kanssa. Sillä on ollut parhaat päivät juoksusta ja ihmisillä on mennyt vähän hermot kun se on minun kimpussa koko ajan. Minä en pistä sitä niin pahakseni. Mutta päiviksi meidät on jätetty silti eri puolille kylppäriin. Tosin Saimi yleensä on hoitanut homman ja ilmestynyt  minun puolelle saman tien kun ihmiset painuu ovesta ulos. Ei sitä pitele mitkään esteet vaikka miten isoja olisivat.

Sitä ei voi ylittää, alittaa eikä läpäistä kukaan muu kuin Saimi.

 

Minäkin opin hyppäämään tuolilta alas kun minut nostettiin aina sinne turvaan. En viihtynyt siellä. No, sitten minut nostettiin korkeammalle.

Kätevää, tästähän ylettyy ruokakipolle!

 Loppuviikosta minä aloin murjottaa kun mamma lähti kaksi kertaa peräkkäin mökille ja otti pelkästään Saimin mukaan. En syönyt enkä heiluttanut häntää koska murjotin. Minulle laitettiin yöksi ruokaa ja vettä aitaukseen ja sitten minä söin salaa koska minun maha kurni ja suolisto murisi.

Seuraavana päivänä minäkin pääsin mökille. Koko ajan meitä kiellettiin ja kyylättiin ja ihmiset piti minua välillä saunassa ja Saimia tuvassa ettei me päästäisi touhuamaan mitään keskenämme. Sunnuntaina keli oli lämmennyt ja meitä alkoi jurppia se kun ihmiset kyttäsi meitä. Me oltiin pihalla ja esitettiin että ei tässä mitään. Sitten minä vinkkasin Saimille että nyt lähdettiin. Me juostiin ensin pihatielle ja kuunneltiin, mutta kukaan ei huutanut meitä. Sitten me juostiin mökkitielle eikä ihmiset vieläkään huomanneet. Me alettiin nuuskia pusikoita ja mentiin eteenpäin ja vielä vähän eteenpäin. 

Sitten oli mennyt jo aika kauan, ehkä viikko-vai oliko se vuorokausi-tai ehkä puoli tuntia. Olin vähän nälkäinen ja aika kuumakin alkoi olla. Me jäätiin tielle seisomaan ja odottelemaan, ja sitten mamma tulikin sopivasti autolla. Se huusi että "senkin nakkipäät karkulaiset, tänne autoon ja sassiin!"  Minä pääsin jalkatilaan ja Suikero mamman syliin ja me ajettiin takaisin mökille. Ihmiset puhui jostain haukasta ja ketusta ja ilveksestä ja miten hyvä tuuri meillä oli ollut. En ymmärtänyt. Me oltiin ihan puhki ja mentiin heti sohvalle nukkumaan.

Sweet home!

Hurlum hei, mahassa paina ei!

Olen tässä duunaillut tänä viikonloppuna kaikenlaista, mutta kerronpa ensin että vappuna oli ihanaa! Mamman tekemä grillauspaikka on aika jees, menin melkeinpä kokonaan grilliin sisälle.

 

Meillä oli vieraitakin ja me saatiin nukkua sylissä. Kettukin nukkui.

Kun vieraat lähti, me nukuttiin lisää. Saimi nukkui minun päällä, se oli ällöä. Tuli tosi kuuma. Ja nälkäinen olo.

 

Kerrossänky

 

 

Suikerolla alkoi juoksu ja vapun jälkeen mamma sai tarpeekseen siitä, että se oli aika innoissaan minun perässä. Parina päivänä mamma jätti meidät kylppäriin eri puolille. No, minä olin ihan kiltisti, mutta kuulin kun Suikero touhusi. Ja pianhan se jo tuli minun puolelle, kun sai siirrettyä esteet sivuun. Myöhemmin huomasin, että se oli levitellyt pesukoneesta pyykitkin lattialle. Sitä minä en olisi tehnyt, kamalasti vaivaa siinä levittämisessä..

Minä siirrän nämä! T:S

 

Sitten kun ihmiset oli kotona, minä jouduin koko ajan tuolille ettei Suikero roiku minun perässä. Se oli aika tylsää. Varsinkin kun keittiössä kokattiin, en päässyt nuuskimaan.

 

Oli tullut matolääkkeen aikakin. Minä söin sen ruutasta ihan mielellään, läääh, slurrps, hyvää tahnaa! Mutta Saimi on matojen ystävä eikä suostunut millään ottamaan lääkettä. Sitä oli pitkin lattiaa ja Suikeron turkkia ja ihmisten vaatteita.

Mnammm!!

Sitten meillä alkoi tämä viikonloppu, eiii mitään kovin erityistä. Perjantaina meille tuli Saimin kanssa pientä matsia ja mamma tuli setvimään sitä. Saimi puri siinä tiimellyksessä mammaa jalkaan. Tosi noloa, siihen tuli verinen jälki ja mustelma. Mutta minäpä purinkin Saimia kaulaan ja siitä tuli verta! Hahaa, siitäs sai.

 

Lauantaina oli euroviisut ja meille tuli taas vieraita. Minä sain olla Jampsun rapsuteltavana koko illan, se oli kivaa!

Pidin samalla silmällä mamman tekemää suklaajuustokakkua ja huomasin, että ihmiset jätti yhden palan syömättä. Olin ihan että ei tässä mitään ja kun väki lähti keittiöön menin salamana sohvapöydälle ja söin sen palan, SLUURPPS NAMNAM, ihanaa!!! Sitten mamma tuli huutamaan että "Kerttu irti ei voi olla totta nyt se söi sen!" Ja sitten tuli suolaa suuhun, mutta minä pidätin oksennusta eikä se tullut.

Ihmiset luki, että tumma suklaa on koiralle tosi vaarallista ja mamma lähti viemään minua silloin yöllä lääkäriin. Kohta jo oltiin Univetissä ja eläinlääkärin käsi tuli minun laatikkoon. RÄYHRÄYH,MURR senkin lääkäri rähisin ja se veti käden äkkiä pois. Mamma otti minut pois laatikosta ja sitten se lääkäri tutkiskeli minua. Olin ihan että ounou, ei taas sitä piikkiä mistä tulee niiiiiiiiiiiin huono olo. Viimeksi sain sen kun söin xylitol pastilleja. Mutta nyt ei tullut piikkiä, me lähdettiin kotiin. Kotona menin heti tarkastamaan oliko sitä kakkua jäänyt pöydälle, mutta ei ollut. Hmph. Pääsin mamman sängyn viereen nukkumaan, eikä minun tarvinnut mennä aitaukseen, kun minua tarkkailtiin! Minua janotti se suola millä minua kotona koitettiin oksettaa, mutta suklaakakku mahassani nukutti ihanasti.

Tänään on äitienpäivä ja me lähdettiin ihmisten koteihin kylään. Kun me päästiin Kirkkonummelle se suklaakakku alkoi painaa mahassani ja oli pakko päästä pökäleelle. Pääsin sinne takapihalle ja hoidin homman. Sitten huomasin, että naapurissa oli ovi rakosellaan. Olin jo nuuskinut sisällä kaikki nurkat ja päätin että menen tutkimaan naapurinkin keittiön. Mutta siellä oli aika nyrpeä vastaanotto. Pääsin vasta olohuoneeseen, kun naapurit huusi: "Hus, pois!" Päätin ottaa hatkat ja palasin omalle puolelle, omituisia näätiä ne naapurit kun ei tykkää meikäläisestä!

Nyt me ollaan kotona ja meitä väsyttää. Kohta voisi syödä jotakin, että jaksaa touhuta ensi viikolla.

 

Kaksoset

Lailaalalaa, kevät jotenkin sykkii sydämessäni ja olen nuorentunut ainakin kolmekymmentä vuotta! Tai kolmetoista....vai oliko se kolme...no kuitenkin.

 Kaivelin yhtenä päivänä bioroskista  ja ah niin ihanaa kahvin suodatinpussia, mutta samperin Saimi paljasti minut ja vei avokadon kuoret kylppäriin. Mamma arvasi heti että olen hommissa...jouduin tukkapesulle kun olin ihan kahvissa.


Jatkoin sitä hulluttelua vielä mökilläkin ja menin sohvan selkänojalle nukkumaan vaikka yleensä pelkään korkeita paikkoja. Mutta nythän on kevät, elän vaarallisesti!

Olen kuullut myöskin että joku UV-säteily on vaarallista ja että sitä saa auringosta. Onkohan se UV UuniVasikkaa, slurrpps, olen koittanut oleilla paljon auringossa koska vasikka ei minusta kuulosta vaaralliselta. Eipä sitä ole kyllä näkynytkään, hmph....

Elän vaarallisesti!

Suikero ei tapansa mukaan jaksa olla paikallaan vaan nuuskii pitkin tonttia. Ei paljon kannattaisi. Pääsiäisenä meissä oli paljon punkkeja mutta minuun ei takertunut yksikään. Suikeroon takertui ja Mamma löysi sen vasta viikon päästä kun se oli jo iso. Minä katsoin kun mamma kiskoi ja repi pihdeillä ja Saimi vikisi ja sen turkkia lähti tukkoina. Mutta sitten se punkki lähti irti ja Suikero sai kamalasti haleja ja rapsutuksia ja sitä tutkittiin monena päivänä. Olen vähän miettinyt että hommaan ehkä semmoisen punkin ensi kerralla mökiltä.

Saako täältä niitä punkkeja?!

 

Se pääsiäinen olikin raskasta aikaa. Kun me oli etsitty makkaran jämiä ja punkkeja heinikosta minä sammuin pelikorttipöytään.

 

Seuraavana päivänä grillattiin onneksi jauhelihapihvejä, minä pidän pienestä grillistä, se on juuri minun nenän korkeudella ja voin vahtia pihvejä, läähläähläähslurrrrps...

Piffin paistaja=maistaja

 

 

 Mutta ei me aina olla maalla, lauantaina me pakattiin meidän city-laukut ja lähdettiin Joensuuhun hotellilomalle. Menomatkalla pysähdyimme Karvion kanavalla, mamma on kuulemma lapsuudessaan käynyt siellä. Minua vähän hirvitti, vettä ja kaikkea...
 
Mutta pian me oltiin jo perillä ja päästiin haistelemaan nähtävyyksiä. Hmmm, patsas, joku suuri on mennyt tästä, ehkä dalmatialainen.

 

 Mutta hei mikä katsomo tämä on, mikä matsi täällä menee!!? Aika vähän katsojia, haluaisin äksöniä ja siskolle nakkisämpylän!!! T:Saimi

 
 

Me oltiin pukeuduttu mamman kanssa sävy sävyyn ja yksi mies luuli minua ja Kepaa kaksosiksi. Minä haukuin sille että eihän me voida olla kun minä olen Redenstam ja Kepa on Spunky`s mutta ei se tajunnut!

Kaksoset

 

 Meidän hotellihuoneessa oli tosi kuumaa kun ilmastointi ei kai toiminut, mutta minä päätin olla urhoollinen ja otin lisää sitä UV.ta. Zuikero Zippasi, hah.

  

Aamulla me saatiin lihapullaa ja mentiin taas ulkoilemaan ja sen pituinen se.

 

 

Pyhä jysäys

Muahhhahhahhaa, mamma kävi ostamassa meille murkinaa Mustista ja Mirristä ja kysyi kauanko minulle saa syöttää kevytnappulaa, kun olen laihtunut niin kivasti. Myyjätäti oli sanonut, ettei kovin kauaa, koska minun turkki alkaa lähteä ja menen ihan rasvattomaksi. Mitäs minä sanoin, nälkä kurnii suolissani, pihviä ja pitsaa tänne heti!! Mutta plääh, ihmiset on alkaneet sekoittaa vaan puolet normaalia ja puolet kevytruokaa minulle.
 
Sitten ihmiset pakkasi taas kassit ja auton ja Suikeron ja minut ja me lähdettiin. Ensimmäiset pissat oli Oulussa.

Saimi kävi täällä!

 

Seuraavat pissat oli Pyhätunturilla. Tunnistin paikan heti, koska olen ollut siellä jo ihan vauvana ja senkin jälkeen kahdesti.

 

Hei, taas ne kuvaa kun minä pissin! T:S

 

 

Sitä me vaan mietittiin, että mitä järkeä on lähteä kotoa, kun siellä oli jo ihan kesäistä ja paljon nuuskittavaa! Nyt meidän tassut taas jäätyi ja viikset värisi.

 

 

Meidän mökki oli kahdessa kerroksessa. Itseäni portaat hieman jännittivät, ylöspäin pääsin niitä helposti, mutta alas meno hirvitti ja ihmiset kantoivat minua.

HUI!

 

Suikero taas tietenkin sähläsi edestakaisin. Kun se oli pari tuntia tuumaillut ja katsellut, se meni rappuja jo ylös ja alas ja ylös.

Oli siinä kahdessa kerroksessa se hyvä puoli, että sieltä pystyi kätevästi kyyläämään kadulle. Minä näin, että mammakin vähän kurkki vastapäisiä ihmisiä....

 

 

 

Tosi epäreilua, ettei siellä mökissä ollut yhtään mattoa lattialla. Mamma keräsi ne heti pois Suikeron takia.....no okei, ehkä ihan vähän minunkin. Vuokramökeissä matoissa on yleensä muhkeat haisut, kun muut koirat on kierineet niissä ja joskus pissineetkin niihin.. Jokatapauksessa aika ankeaa, koitin istuskella lehden kulmalla ettei pylly palele.

 

 

 

 

 

Se mattojen kerääminen ei kylläkään auttanut Suikeron suihautteluihin. Alkuviikko meni siltä hyvin, mutta sitten yhtenä aamuna se teki pissat alakertaan missä me nukuttiin. Toisen kerran se pissi sänkyyn peitolle. Sitä me ei keksitty missä välissä se sen teki. Ihmiset joutui pesemään lattian, peiton ja petivaatteet, eikä ne olleet kovin iloisia..

OHO!

 

 Muutenkin loppuviikosta tuli käänne meidän leppoisaan loman viettoon kun naapuriasuntoon tuli Aukku ihmisineen. Se oli valkoinen paimenkoira ja siis tooosi iso. Me oltiin saatu käydä sitä ennen iltapissillä namin kanssa vapaasti, mutta sen jälkeen ihmiset vei meitä hihnassa joka paikkaan. Se Aukku haukkui ja vikisi seinän takana ja yhtenä aamuna kun ihmiset lähti rinteeseen se oli juossut tiellä vapaana. Mamma oli houkutellut sitä ja antanut sen haistaa kättä niin se oli purrut mammaa käteen ja näytellyt hampaita! Onneksi mammalla oli laskettelurukkanen kädessä niin siihen ei sattunut ja se tiesi, että me tullaan apuun jos tarvitsee. Minä olisin sähissyt sille ja roikkunut karvoissa, murrmurr! Sitten se Aukun mamma oli tullut, eikä sekään ollut saanut sitä kiinni. Se oli avannut auton oven ja käynnistänyt sen ja kun Aukku oli äkkiä mennyt kyytiin, niin sitten sen mamma laittoi ovet lukkoon ja jätti sen sinne. Aukku ei takuulla ollut läpäissyt kotikoiran tottelevaisuusalkeita; tule aina oman ihmisen luo koska silloin saat namin! Tai huonommassa tapauksessa rapsutusta.

 

Me kaikki oltiin niin järkyttyneitä, että me saunottiin illalla tosi kovasti ja sitten minä olin ihan puhki.

 

 

Minun loma oli ihan ookoo! En vieläkään saanut neljän tuulen hattua. Mamma oli kyllä katsellut niitä kaupassa, mutta ne oli kuulemma niin isoja, että tupsut olisi vaan vilkkuneet kun olisin juossut sen alla. Parina päivänä minä livahdin päikkäreille ihmisten viereen sänkyyn kun ne jo nukkui... Ja ne portaat oli kivat, meinasin vaan kerran pudota niistä! T:Saimi

Hikisiä hiihtovaatteita, ihanaa haisua!

Draamaa

Voi ei, me oltiin viikonloppuna ihmisten kanssa lenkillä ja nähtiin pitkästä aikaa Viivi ja Sputnik. Tai Sputnikkia ei ollut ja mamma kysyi sen emännältä missä se on. Me saatiin kuulla kauhuksemme, että Sputnik oli syönyt viime kesänä sen älyttömän myrkyttäjän rotan myrkkyä täällä Parolassa ja kuollut siihen. Viivillä oli uusi chihu kaverina, Saimi haukkui sen pystyyn ja me jatkettiin matkaa.

Lämmin ajatus pullealle Sputnikille. Siinä vasta oli uros, minäkin haluaisin olla yhtä kookas, mutta ihmiset ei anna minulle tarpeeksi ruokaa. Hmph. Kun mamma oli tänä aamuna suihkussa, minä kaivoin salaa roskiksesta muffinssin paperin ja koitin lihoa. Mutta sitten se tuli ja karjui minulle ettei sitä saa syödä, nyyh. Saimi nynny löysi sieltä roskapussista semmoisen mamman paidasta leikatun pikkulapun ja söi sitä. Älytön koira. Se vaan haistelee kukkasia....

 

 

ja kuorsaa auringossa.

Ihanaa!

 

Tässä on ollut muutakin draamaa, kun me oltiin eilen lenkillä mamman kanssa niin meidän kimppuun hyökkäsi suuri ja kamalan vihainen koira. Se oli ehkä dobermanni tai sakemanni. Tai ainakin suursnautseri....tai maltan koira tai bichon frise. Saimi kimitti kamalasti ja mamma katsoi vieressä kun minä näykin sitä koiraa ja räyhäsin. Sitten se koira lähti pois kun se säikähti minua, olin tosi uhkaava....tai kai sitä huudettiin.

 

Viime viikolla kävi yksi nolompi homma, mutta se oli Saimin vikaa. Kun se oli käynyt pötköllä-tällä kerralla takapihalla-eikä se malttanut tehdä loppuun siellä, niin siltä tuli yksi nokare sisälle ovimatolle. Minua alkoi vähän jurppia se homma ja ajattelin että tätä sisälle kakkimista olen jo kolme vuotta katsellut. Päätin siinä tuohtuneena merkata sen pökäleen päälle mutta ihmiset näki sen ja alkoivat huutaa että KERTTU EI SAA!!! Ja niin minä laitoin hanat kiinni ja siihen tuli vaan pari tippaa. Olihan se vähän noloa, en minä enää.

 

Vaihtopää?

 

Viikonloppuna me käytiin mamman äidillä. Suikero löysi uuden kaverin ja leikki ihan villinä. Minä tutkin sillä aikaa paikkoja herkkujen varalta. Hitsi vieköön löysinkin sopivan nappulan suuhun, mutta käääk se alkoi polttaa kitusiani ja suupielistäni valui valkoista vaahtoa, huaah! Mamma tuli katsomaan että KERTTU; mitä sinä olet TAAS syönyt! Se oli kuulemma Mynthon-pastilli. Hyi, väkevää. Aika outoa etten minä pystynyt syömään jotakin...mutta sitten me saatiin taas koirien herkkuja, slurps ja kaikki oli hyvin!

"Kevät"siivousta

En voinut sille mitään, minua pissitti!

Saimi on ollut supertuhmana viime viikot. Se aloitti mökillä karkaamalla aitauksesta yhtenä yönä taannoin. Sitten se jatkoi sitä samaa kotosalla ja lähti yöllä lipettiin aitauksestaan....ja pissasi sohvalle. Hyi olkoon, ihmiset oli tosi pahalla päällä. Meillä on juuri sohva vaihdettu ja tämä on jo kolmas sohva mihin se pissi. Sitä oli mennyt rahiin ja yhteen patjaan ja mamma pesi niitä suihkussa ja tuuletti ulkona. Sitten se homma jatkui vielä tällä viikolla kun Suikero suihautti kylpyhuoneen matollekin päivällä vaikka viimeksi se leuhki ettei tee siihen mitään. Ja pökäleitä se on tehnyt kylppäriin myös. Oikea haisunäätä, ush!

 Onneksi meillä on ollut muutakin ohjelmaa kun Saimin jälkien siivoaminen. Meille tuli pientä väkeä yökylään pitkästä aikaa. Yleensä me ei niin välitetä lapsista kun ne on aika äänekkäitä. Mutta mamman kummipoika on mukava ja jaksaa silittää minua.




 Sitten me katsottiin Beverly Hillsin hienostochihuahua leffaa, se oli aika hyvä. Me kuunneltiin vähän kun koirat haukkui ja siinä oli onnellinen loppu. Yksi tyttöchihu pääsi töihin semmoisen hotellin maskotiksi. Minäkin pääsen varmasti isona, ehkä Cumuluksen. Tai Scandicin, siellähän me aina yövytään. Niillä on hyvät aamiasnakit!

Meidän vieras sai nukkua sohvalla ja ihmiset kielsi ettei me saada mennä sinne petivaatteisiin. Minä en mennyt, Suikero ei tietenkään taaskaan totellut.

Seuraavana päivänä me oltiin ihan puhki kun oli leikitty ja oltu paijattavina niin paljon. Me ei jaksettu tapella edes ketusta vaan nukuttiin kolmestaan päikkärit.

 

Mjuuh, eipä tässä kummempaa. Vähän on näädättänyt rapaiset lenkkikelit täällä Parolan poluilla. Mutta nenään tulee jo keväistä haisua, appelsiinimuffinssikos se siellä tuoksahtaa?!

Näätäilyä

Mitä himputtia, taas tämä näätä jäi minulle ja Suikero leikkii ketulla!!!??? Törkeää, todella näätää, vastustan!
 





 
Täytyy keksiä jotain ja harhauttaa Saimi nakkipää. Käyn taistoon ketun puolesta! Asemiin, taistelua, mäiskis mäiskis, pumpum! Vastustaja on karmea, mutta teen kaikkeni ketun tähden!

Saimi taistelu- asemissa

Täydellistä, taistelu oli kova eikä haavoittumisiltakaan vältytty, mutta se kannatti ja nyt kettu on minun! Minä tein sen!!!!

 

Saalis

 

Mjaa...en minä taidakaan jaksaa leikkiä. Alkaa tuo Suikeron katselu unettaa. Nälättääkin, mutta koska iltaruokaan on vielä aikaa otanpa torkut.


Kettu, näätä, Saimi ja Kerttu

 

Täällä Saimi! Annoin ketun hetkeksi Kertulle lainaksi kun se on sille niin tärkeää. Hyvien unien jälkeen jaksan taas vaania, omat nappulat on jo lopussa mutta Kertulla on vielä kupissa jäljellä. Odotan tässä ihan hiljaa ja isken heti kun tulee mahdollisuus!

 

 

Nyt me ei jakseta enää touhuta. Annan Kertun välillä nukkua minun paikalla sohvan päällä, koska olen lempeällä tuulella. Tällä viikolla mamma on jättänyt päivisin maton kylppärin lattialle. Kyllä minä tiedän että se kokeilee pissinkö minä siihen, mutta en minä pissi. Minä vaan kuovin sitä mattoa ja olen joka päivä siirtänyt sen uuteen paikkaan T: Saimi