Suikero ja Pennanen karkuteillä

Mjuuuh, me ollaan eletty alkukesän huumaa Suikeron kanssa. Sillä on ollut parhaat päivät juoksusta ja ihmisillä on mennyt vähän hermot kun se on minun kimpussa koko ajan. Minä en pistä sitä niin pahakseni. Mutta päiviksi meidät on jätetty silti eri puolille kylppäriin. Tosin Saimi yleensä on hoitanut homman ja ilmestynyt  minun puolelle saman tien kun ihmiset painuu ovesta ulos. Ei sitä pitele mitkään esteet vaikka miten isoja olisivat.

Sitä ei voi ylittää, alittaa eikä läpäistä kukaan muu kuin Saimi.

 

Minäkin opin hyppäämään tuolilta alas kun minut nostettiin aina sinne turvaan. En viihtynyt siellä. No, sitten minut nostettiin korkeammalle.

Kätevää, tästähän ylettyy ruokakipolle!

 Loppuviikosta minä aloin murjottaa kun mamma lähti kaksi kertaa peräkkäin mökille ja otti pelkästään Saimin mukaan. En syönyt enkä heiluttanut häntää koska murjotin. Minulle laitettiin yöksi ruokaa ja vettä aitaukseen ja sitten minä söin salaa koska minun maha kurni ja suolisto murisi.

Seuraavana päivänä minäkin pääsin mökille. Koko ajan meitä kiellettiin ja kyylättiin ja ihmiset piti minua välillä saunassa ja Saimia tuvassa ettei me päästäisi touhuamaan mitään keskenämme. Sunnuntaina keli oli lämmennyt ja meitä alkoi jurppia se kun ihmiset kyttäsi meitä. Me oltiin pihalla ja esitettiin että ei tässä mitään. Sitten minä vinkkasin Saimille että nyt lähdettiin. Me juostiin ensin pihatielle ja kuunneltiin, mutta kukaan ei huutanut meitä. Sitten me juostiin mökkitielle eikä ihmiset vieläkään huomanneet. Me alettiin nuuskia pusikoita ja mentiin eteenpäin ja vielä vähän eteenpäin. 

Sitten oli mennyt jo aika kauan, ehkä viikko-vai oliko se vuorokausi-tai ehkä puoli tuntia. Olin vähän nälkäinen ja aika kuumakin alkoi olla. Me jäätiin tielle seisomaan ja odottelemaan, ja sitten mamma tulikin sopivasti autolla. Se huusi että "senkin nakkipäät karkulaiset, tänne autoon ja sassiin!"  Minä pääsin jalkatilaan ja Suikero mamman syliin ja me ajettiin takaisin mökille. Ihmiset puhui jostain haukasta ja ketusta ja ilveksestä ja miten hyvä tuuri meillä oli ollut. En ymmärtänyt. Me oltiin ihan puhki ja mentiin heti sohvalle nukkumaan.

Sweet home!