keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Näätäilyä

Mitä himputtia, taas tämä näätä jäi minulle ja Suikero leikkii ketulla!!!??? Törkeää, todella näätää, vastustan!
 





 
Täytyy keksiä jotain ja harhauttaa Saimi nakkipää. Käyn taistoon ketun puolesta! Asemiin, taistelua, mäiskis mäiskis, pumpum! Vastustaja on karmea, mutta teen kaikkeni ketun tähden!


Saimi taistelu- asemissa
Täydellistä, taistelu oli kova eikä haavoittumisiltakaan vältytty, mutta se kannatti ja nyt kettu on minun! Minä tein sen!!!!
 
Saalis
 


Mjaa...en minä taidakaan jaksaa leikkiä. Alkaa tuo Suikeron katselu unettaa. Nälättääkin, mutta koska iltaruokaan on vielä aikaa otanpa torkut.

Kettu, näätä, Saimi ja Kerttu



 
Täällä Saimi! Annoin ketun hetkeksi Kertulle lainaksi kun se on sille niin tärkeää. Hyvien unien jälkeen jaksan taas vaania, omat nappulat on jo lopussa mutta Kertulla on vielä kupissa jäljellä. Odotan tässä ihan hiljaa ja isken heti kun tulee mahdollisuus!
 
 
Nyt me ei jakseta enää touhuta. Annan Kertun välillä nukkua minun paikalla sohvan päällä, koska olen lempeällä tuulella. Tällä viikolla mamma on jättänyt päivisin maton kylppärin lattialle. Kyllä minä tiedän että se kokeilee pissinkö minä siihen, mutta en minä pissi. Minä vaan kuovin sitä mattoa ja olen joka päivä siirtänyt sen uuteen paikkaan T: Saimi

maanantai 10. helmikuuta 2014

Eteviä tyttöjä



Pssst, olen unohtanut kertoa, että olen aika haka kinesioteippaamisessa. Mamma on opettanut minua. Varsinkin nilkan osaan teipata tosi hyvin. Minun tehtävä on syödä ylimääräiset teipin palat. Huolehdin aina ettei palasia jää, syön ne tosi nopeasti. Onneksi meillä teipataan usein. Kun mamma ottaa rullan esiin minä tiedän heti asettua asemiin.

Lisäksi haluan tuoda esille sen, että olemme melko eteviä keittiöhommissa. Kun ihmiset ottaa vatkuttimen esiin, me mennään heti keittiöön. Minä olen opettanut Saimia. Meidän homma on puhdistaa vatkutin. Jos se on kermavaahdossa, se käy tosi hyvin. Nam. Joskus kun vatkuttimessa on muussia, me ei saada ihan joka väliä puhdistettua.




Vahtivuoro
 Sitten me ollaan ihan superhyviä vahtimisessa. Täytyy myöntää, että Suikero on siinä vielä minuakin pätevämpi. Kun se menee takapihalle, se ilmoittaa kovaan ääneen koko Parolalle ettei sinne ole asiaa, vaikkei ketään näkyisikään.

Joskus Saimi alkaa haukkua omia ihmisiäkin kotona, jos ne tulee yllättäen vaikka käytävässä vastaan. Kun me muutettiin se unohti aina että meillä on kaksi makuuhuonetta ja haukkui silloinkin jos joku tuli sieltä. Minä oikeastaan olen voinut jättää vahtihommat vähän vähemmälle, kyllä Suikero sitten ilmoittelee jos on jotain tiedettävää. Ja ilmoittelee se vaikkei mitään tarviisi tietääkään. Semmoista. Jää enemmän aikaa lepäillä ja unelmoida kanankoivista, silakkapihveistä ja pannukakuista, slurrrps. 

maanantai 3. helmikuuta 2014

Pökäleitä

Mjaaha, nyt on ollut vähän liian kylmät kelit meikäläisille. Minä osaan käydä äkkiä vaan pissillä ja juosta sisälle, mutta Suikero unohtaa välillä että se jäätyy nopeasti. Mökillä se jäi kerran kaivolle itkemään ja istumaan ja mamma joutui hakemaan sen sisälle kun sen tassut jäätyi. Amatööri, hmph. Sitten meille tuli Enni kylään ja Suikero valloitti sen sylin ja söpösteli. Hyi. 
 
Muutenkin Suikero on ollut taas aika ällö. Se vaan torkkuu ketun kanssa joka oikeasti on MINUN lelu.
 
 
Sekös minua jurppii. Mutta minultapa on lähtenyt ainakin 100grammaa kun olen laihduttanut ja syönyt dieettinappuloita! Oloni on tuntunut uskomattoman keveälle ja leikkisälle ja olenkin vähän hullutellut viime aikoina. Mökillä olen alkanut nukkua ja istua sohvan päällä, siitä on hyvä kyylätä uloskin! Ja sitten olen leikkinyt kaikilla leluillani kun minua ei enää hengästytä jos vähän juoksentelen.
 
 
Osaan minäkin hullutella!

Apua, minä vaan vähän täällä nuuskin...
 Saimikin on hieman hullutellut, mutta tapansa mukaan se menee aina yli rajojen. Mökillä yhtenä viikonloppuna se meni koko ajan sängylle vaikka sille on sanottu ettei meillä ole mitään asiaa ihmisten petiin. Se oli levittänyt kaikki mamman pehmolelutkin, argh miten noloa!
 Teki se taas tässä yksi päivä kotonakin yhden nolon jutun. Mamma päätti että Saimikin joutuu laihikselle ja antoi sille minun ruokaa. No Suikulla meni maha sekaisin ja päivällä kun me odoteltiin kylpyhuoneessa ihmisiä se teki läjiä joka paikkaan. Hyi! Siellä haisi ihan kamalasti ja minua oksetti. Mutta mitä se luikero teki!!! Hyppäsi ylälauteille saunaan mamman hiihtovaateiden päälle, ettei sen tarviisi haistella niitä pökäleitä.
 Minä olen kokenut saunoja, mutta Saimille tulee aina kuuma tosi pian. Mökillä minullekin tulee joskus kuuma, kun siellä on puusauna. Sillon me päästään pukuhuoneeseen vilvoittelemaan ja se on mukavaa. Viime aikoina Saimi on halunnut enemmänkin jäähdyttelemään kun kävi semmoinen vahinko että mamma pudotti löylykauhan sen päähän ja se pelästyi. Minulle sopii kyllä että saan olla rauhassa löylyissä!
 
 
Mjaa, mistähän tämä kuva nyt tähän tupsahti....vaikka minä olen ollut tiukalla laihiksella ei minunkaan suu tuohesta ole! Mamma teki taas sitä pannukakkua ja minä tunnistin jo kulhon kun viimeksi pääsin lipsimään siitä taikinaa. Pahus vaan että nyt se oli noin korkealla pöydällä....


Kettu ja Näätä
Hei hei, me olemme Kettu ja Näätä! Mökin vakioasukkaita. Se Saimi on ihan mukava tyttö, tykkää nukkua Ketun kanssa ja viimeksi ilahtui kovasti kun näki meidät mökille tullessaan tässä sohvalla. Tässä me torkutaan ja odotellaan.