perjantai 22. maaliskuuta 2013

Saimi oli paiseessa- ja paise Saimissa

Saimi täällä! Minulle tuli takapuoli tosi kipeäksi sunnuntai-iltana. Mamma huomasi että siihen oli noussut paise ja minä koitin purra sitä koko ajan että se helpottaa. Siis sitä paisetta, en mammaa. Sitten minulle laitettiin mäkkärin muki päähän ja olin ihan että voi ei ja Kerttu oli minulle kateellinen koska se muki haisi ihan ranskanperunalle...

Mäkkärin mukista on moneksi!
 
Yön jälkeen mamma vei minut Vethausiin, mutta Camilla täti ei ollut vapaana, mutta Emmi täti oli. Minä haukuin kaikki muut koirat odotushuoneessa ja sitten Emmi tuli huutamaan että "Saimin vuoro!". Sillä on kotona kuulema chihuahua ja minä pidin siitä, koska se kannusti minua että "Hyvä Saimi!" eikä nauranut minun mukille. 
 
Nukutuksen ja hoidon jälkeen minä pääsin illalla kotiin ja sain paremman suppilon, siitä näkee vaania Kerttua.

Päivää, mikäs teitä vaivaa? Minulla on paise!
Seuraavina päivinä minä oli ihmisten mukana hommissa, ensin minun piti olla vastaanotolla tutkimassa ihmisten vaivoja vaikka omissakin on kärsimistä....

Nurkasta käsin oli kylläkin aika vaikeaa tutkia ketään. Hyvin vaikeaa hajun perusteella niin kaukaa päätellä onko kotona labradori vai mäyräkoira, mutta kissaihmiset kyllä haistaa jo kaukaa!
Seuraavana päivänä pääsin toimistohommiin kun huusin kotiin jätettäessä niin kovaa että Hattula raikui. Arvasin että jos jään Kertun kanssa kahdestaan se haukkuu minua koko päivän suppilovahveroksi...




Peppu alkaa olla jo parempi, olen syönyt koko viikon maksamakkaraa kun ihmiset luulee etten ota muuten niitä antibiootteja. Ottaisin minä kun ne parantaa, mutta ei kerrota niin saan vielä herkkuja!

Vähän tämä pönttö haittaa hyppimistä ja riehumista, mutta koitan kyllä kiivetä aina niin korkealle kun pääsen.
 

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Boksi numero kaksi

Saimi täällä!

Meillä on ollut viime aikoina uudet kuviot. Molemmat ihmiset lähtee pois aamulla ja minä ja Kerttu saadaan olla päivällä kylpyhuoneessa. Siellä on iiihanan lämmin lattia ja ruotsalainen Ikeasta ostettu tunnelmavalo. Sitten ne tulee taas kotiin ja meidän hommat alkaa. Pitää haukkua ja riehua, ja koska Kerttu ei juurikaan auta minua, joudun työskentelemään ahkerasti. Siksi olenkin ollut vähän ärtynyt Kepalle ja me otetaan välillä yhteen, varsinkin jos lähdetään matkoille ja pitää mennä samaan laatikkoon.

Juuri eilen me matkustettiin mamman äidille hakemaan meille niitä namipaloja ja me riideltiin eteisessä niin kovasti Kertun kanssa, että ihmiset pysähtyi Mustiin ja Mirriin ja meni ostoksille. En tiedä miksi en päässyt mukaan, siellä olisi otettu muotokuviakin ja minä jos kuka tiedän miten posetetaan ja haukutaan! No, me odoteltiin autossa Kertun kanssa ja kun ihmiset tulivat takaisin niillä oli mukana uusi boksi! Ne höpisi jotakin että Kerttu on sen ansainnut mutta olin ihan että "ei voi olla totta, tuo minun on saatava!" Se on aika trendikäs, niinkun minäkin!


Illalla kotona minä tutkin laatikon läpikotaisin ja totesin että sehän on deluxe-malli! Kippo ovessa joka on taatusti tarkoitettu herkuille ja punainen patja mihin en kyllä aio suihauttaa pissaa..ainakaan paljoa.

Ensin emmin että voikohan sinne mennä edes sisälle, sattui tuo karvan lähtökin tähän saumaan...  Mutta sitten ajattelin että ei sen niin väliä!


Tämä on hyvä ja minun!