Ameriikan vieras

Hello, my name is Pennanen, Kerttu Pennanen. Meillä oli tosi kiva vieras, hänen nimensä on Kathy. Vähän niin kun Kerthu. Kathy kutsui minua Kerthuksi. Minä ymmärsin sen, koska ymmärrän englantia todella hyvin. Tai melko mukavasti...ainakin jos saan jotain ruokaa. Meistä tuli heti hyviä ystäviä.

Kathy tuli tosi tosi kaukaa ja hänelläkin on kaksi koiraa kotona. Yksi puudeli ja yksi rescue-koira. Minusta tuntuu kyllä että hän piti minusta hieman Saimia enemmän...


Kathy is mine!

 Ihmiset esitteli Kathylle kaikkia paikkoja vaikka hänellä oli kylmä ja epäilemättä hän olisi rapsutellut mieluummin meitä. Saimi hermostui ensimmäisenä päivänä, kun meidät jätettiin kotiin, ja se nakersi kylpyhuoneen kynnystä ja raapi oven pieltä. Mamma ei oikein tykännyt kun se huomasi sen, mutta eihän ne taaskaan antaneet Suikerolle mitään rangaistusta. Päin vastoin, seuraavana päivänä kun ihmiset ja Kathy lähti taas kaupungille ne otti Saimin mukaan! Ja minut jätettiin yksin kotiin, hmph. Vaikka näytti kyllä aika näädälle reissulle.

Freezing

Mutta tämä Saimin kuva on päätynyt ulkomaiseen jakeluun ja kaikki on ihan että oh, how cute puppy! Vaikka eihän se edes ole mikään pentu-tai onhan se, ikuinen kakara.





Sitten me lähdettiin mökille koko porukka. Mamma ja Kathy laittoi meille punkkiaineet niskaan. Mutta mökillä oli niin jäätävää, että me päätettiin oleilla sisällä Kathyn kanssa. Kathy sanoi että me kaapattiin hänet, mutta todellisuudessa me vaan koitettiin pitää häntä lämpimänä!

Dognapped

 

Mökillä ei viivytty pitkään, me päästiin taas hotelliin. Sehän on aina tosi mukavaa ja minä menin nukkumaan Kathyn sänkyyn. Se ei haitannut häntä ollenkaan, mutta mamma kävi siirtämässä minut vaatekaappiin missä me nukuttiin Suikeron kanssa. Hmph. Sitten keskellä yötä kaikki ihmiset nousi ylös ja lähti jonnekin. Me ei jaksettu korviamme lotkauttaa, koska siellä kaapissa oli hyvä nukkua. Hetken päästä ihmiset tuli takaisin ilman Kathya, enkä ole sen yön jälkeen häntä nähnyt. Kathy, where are you???

 

 

Me murehdittiin Kathyn lähtöä monta viikkoa. Tai tuntia. Tai ainakin aamiaiseen asti, saatiin nakkia namsnams! Nyt elämä on kulkenut taas tavallisia uriaan. Saimi haukkuu naapureille ja puille kun tuulee. Minä syön mamman nenäliinoja kun sillä on duha. Jaa kerran minä jäin ovelasti mökin puolelle kun muut meni saunaan. Roskis oli jätetty lattialle ja minä levitin sen ja söin pihvin jämät! Nam! Mutta pahus kun niissä oli chilimarinadia ja se poltteli ja janotti. Ihmiset tuli huutamaan että nyt kyllä saunaan senkin ahmatti ja minä join vettä koko kuupallisen.

 

 

 

On tullut vähän kesäisempääkin ja me on löydetty taas meidän aurinkopaikat mökiltä. Tällä viikolla oli mukavaa, koska me nähtiin meidän vanhat naapurit, Eero ja Tarja! Tai Suikeroa ei silloin vielä edes ollut kun me oltiin naapureita, se oli vanhaan hyvään aikaan se. Silloin kun minä hiivin takaovesta Puhakoille sisään grillin haisun perässä, eikä kukaan edes huomannut ennen kun mamma tuli taas huutamaan että MISSÄ SE AHMATTI ON?!!!