Vatsapöpö ja uutta lunta

Hmphh, Saimi sai jonkun mahataudin viime viikolla. Ensin se oksensi meidän kuljetuslaatikkoon ja sitten yöllä meidän petiin. Yökkkk, seuraavana päivänäkin se vaan oksensi ja hytisi ja makasi aloillaan. Sinänsä se oli mahtavaa, minä sain olla rauhassa. Mutta sitten se oksensi vielä seuraavanakin päivänä ja kuulin sivukorvalla että me olisi päästy hotelliin yöksi ihmisten kanssa mutta kun Suikku oli niin kipeänä peruivat sen. 

Sitten mamma alkoi syöttää sille riisiä ja raejuustoa ja juottaa lusikalla lihalientä ja paijata päätä, pusipusi. Seuraavana aamuna Suikero oli jo ihan kunnossa ja hyppi taas minun päällejasohvallejamatollejasohvallejaihmistenpäälle ja haukkui.Voi vessan oven kahva sitä nulikkaa, ne hotellin aamiaisnakit ja sängyssä loikoilu olisi tehneet minun sohvalla makaamisesta kangistuneille jäsenille eetvarttia, syvä huokausssss.



Saimi-koira sairastaa, häntä lellikäämme....

lihalientä

Noo, elämä kulkee taas normaalia latuaan. Tänä aamuna kun mamma heräsi se juoksi meidän nukkumamökille ja huusi "Saimi Saimi, on satanut lunta!!!" ( Kukaan ei sanonut "Kerttu Kerttu, missä villapaitasi on, voi sinua poloista") No sittenhän sitä oli satanut ja Suikero veti ympyrää takapihalla ja moneen kertaan. Huaaah, minua paleltaaa.

Mutta minua kylmää kyllä yksi toinenkin asia, kun saimme tällä viikolla kuulla tamperelaisesta Mira-chihuahuasta joka oli joutunut omalla takapihallaan petolinnun hyökkäyksen kohteeksi ja lähtenyt taivaan tuuliin linnun matkassa. Parasta lihottaa itseään ettei kaiken maailman kalkkunat jaksa viedä ja syödä suihinsa, lisää nappulaa kuppiin mamma!