Lämmin ajatus pullealle Sputnikille. Siinä vasta oli uros, minäkin haluaisin olla yhtä kookas, mutta ihmiset ei anna minulle tarpeeksi ruokaa. Hmph. Kun mamma oli tänä aamuna suihkussa, minä kaivoin salaa roskiksesta muffinssin paperin ja koitin lihoa. Mutta sitten se tuli ja karjui minulle ettei sitä saa syödä, nyyh. Saimi nynny löysi sieltä roskapussista semmoisen mamman paidasta leikatun pikkulapun ja söi sitä. Älytön koira. Se vaan haistelee kukkasia....
ja kuorsaa auringossa.
Ihanaa! |
Tässä on ollut muutakin draamaa, kun me oltiin eilen lenkillä mamman kanssa niin meidän kimppuun hyökkäsi suuri ja kamalan vihainen koira. Se oli ehkä dobermanni tai sakemanni. Tai ainakin suursnautseri....tai maltan koira tai bichon frise. Saimi kimitti kamalasti ja mamma katsoi vieressä kun minä näykin sitä koiraa ja räyhäsin. Sitten se koira lähti pois kun se säikähti minua, olin tosi uhkaava....tai kai sitä huudettiin.
Viime viikolla kävi yksi nolompi homma, mutta se oli Saimin vikaa. Kun se oli käynyt pötköllä-tällä kerralla takapihalla-eikä se malttanut tehdä loppuun siellä, niin siltä tuli yksi nokare sisälle ovimatolle. Minua alkoi vähän jurppia se homma ja ajattelin että tätä sisälle kakkimista olen jo kolme vuotta katsellut. Päätin siinä tuohtuneena merkata sen pökäleen päälle mutta ihmiset näki sen ja alkoivat huutaa että KERTTU EI SAA!!! Ja niin minä laitoin hanat kiinni ja siihen tuli vaan pari tippaa. Olihan se vähän noloa, en minä enää.
Vaihtopää? |
Viikonloppuna me käytiin mamman äidillä. Suikero löysi uuden kaverin ja leikki ihan villinä. Minä tutkin sillä aikaa paikkoja herkkujen varalta. Hitsi vieköön löysinkin sopivan nappulan suuhun, mutta käääk se alkoi polttaa kitusiani ja suupielistäni valui valkoista vaahtoa, huaah! Mamma tuli katsomaan että KERTTU; mitä sinä olet TAAS syönyt! Se oli kuulemma Mynthon-pastilli. Hyi, väkevää. Aika outoa etten minä pystynyt syömään jotakin...mutta sitten me saatiin taas koirien herkkuja, slurps ja kaikki oli hyvin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti