Joulun aikaa Kertun malliin

Loppuvuosi on hujahtanut oikealla suhinalla! Tai ensin oli kyllä vähän draamaa kun mamma päätti viedä minut rokotukseen vaikka joulu oli jo ovella. Lääkäri oli sama kun sillä reissulla, kun olin nappaillut ksylitolpastillia rasiallisen, enkä suostunut oksentamaan niitä. Se huusi että "Kertun vuoro" ja sitten se tutki minua. Tein vähän näykkimiseleitä ja se sanoi että "ahaa, sinä oletkin tuommoista laatua" ja alkoi kertoa omista palveluskoiristaan. Minä olen kuulemma samanlainen ja yhtä etevä ja rohkea! Vai oliko se rohkea... koska ei se piikki sattunut yhtään enkä edes inahtanut! Sitten se lääkäri sanoi että minulle pitää antaa öljyä ja pestä hilseshampoolla koska ihmiset on syöttänyt minulle laihdutusruokaa ja nyt minä hilseilen. Ihan kamalaa! Kauneuteni on vaakalaudalla. Enkä minä painakaan kun 2,4kg, kävin punnituksessa. Olen ihan pieni!

Niisk, onneksi lähdimme kummitädilleni kylään, siellä saa edes ruokaa. Olin ensin tosin niin tolaltani päivän rokotuksesta, että tein pökäleen eteisen matolle...se minua vähän kaduttaa ja siitä tuli kamala haloo. Mutta sitten Suikerokin sotki! Se hyppäsi sohvalle niin että ihmisten glögit läikkyi ympäriinsä ja huomio meni pois minun töppäyksestä.

Soppajono

Mitäs siinä istutte, pikkupojat?

Isojen koirien kanssa meillä meni mukavasti eikä me torailtu yhtään, ei edes Saimi. Seuraavana päivänä me päästiin Helsinkiin Katajanokalle ja minä olin ihan että ah, ihanaa olla kotikulmilla. Raitiovaunujen kolinaa ja nakin haisua hotellin keittiöstä...

 

Ja pian retkemme jatkui mamman äidin luo. Se on aina mukavaa, koska herkkuja ropisee tasaiseen tahtiin. Ihmiset meni ruokapöytään ja minulle jäi hieman aikaa nuuskutella paikkoja ja sitten minä huomasin työhuoneessa joululahjakassin! Olin ihan että ei voi olla totta, minähän yletyn paketteihin! Hyppäsin sohvalle ja rapistelin papereita niin hiljaa kun pystyin. Se oli vaikeaa koska paketista tuli ihanaa aftereightin haisua nenää. Ja niinhän siinä kävi että kohta mamma tuli ovelle ja se karjunta alkoi, KERTTU!!!! Se huusi.

 

Paketti mulle,
kunhan se on muilta pois, varsinkin Saimilta!

 

Lopulta kaiken reissaamisen ja paketoinnin jälkeen se joulu tuli! Me oltiin mökillä ja avattiin lisää paketteja, nukuttiin, saunottiin ja löhöiltiin. Minulla alkoi öljykuuri Kertun malliin! Mitä vaan, kunhan se on Saimilta pooois! Narri, napinapi, tykkäät kuitenkin.....saa se Saimikin sitä öljyä, koska se saa kaikkea mitä minäkin, argh.

Osaan minäkin avata paketteja, ainakin jos
 
joku auttaa! T:Saimi



Päikkärit ihmisen kanssa on parasta!

Chihuahua, miten se kirjoitetaan?

 

 Noo, kävihän siinä pieni kömmähdys vaikka me oli katsottu joulurauhaa ihmisten kanssa telkkarista. Mutta jostain tuli tora minun ja Saimin välille ja siitä alkoi kamala hässäkkä. Mamma pelasti minut filtillä Saimin kynsistä ja sitten se alkoi haistella että nyt joku palaa. Siinä tohinassa kännykän laturin johto oli mennyt kynttilän liekkiin ja se paloi. Sitten kun ihmiset alkoi pelastaa sitä se kynttilä kaatui ja steariinit meni uudelle sohvapöydälle. Me oltiin ihan että voi juku, nyt tuli tupen rapinat. Mutta kai ihmiset oli joulumielellä kun ei ne olleet meille vihaisia.

 

Mekin päätettiin olla loppuvuosi kiltisti, tai ainakin loppu päivä. Onneksi sitä oli enää tunti jäljellä! Niin kun tätä vuottakin, 24 tuntia. Ja se minua huolettaakin, koska sitten taas paukkuu ja sähisee. En pidä siitä yhtään, apua! Mutta hyvää ensi vuotta nyt kumminkin toivottaa Saimi ja Kerttu ihmisineen!

Chihumaista vuotta 2015!!!